Suomalaiset taitavat puurakentamisen – edelleen

Meille on tulossa puutalo, jonka rakennamme itse pitkästä tavarasta. Puu on sen verran upea rakennusmateriaali, että se ansaitsee mielestämme ihka oman blogikirjoituksensa. Joten voilá, tässä kunnianosoitus suomalaiselle puurakentamiselle.

Puurakentaminen on osa suomalaista kansanperinnettä. 1940-luvulta alkanut rintamamiestalokulttuuri on juurtunut niin syvälle suomalaisiin, että jokainen meistä voi samastua noihin hartiapankilla rakennettuihin kansallisaarteisiin, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen sanasta omakotitalo.

Suomalaiset todellakin rakastavat puuta. Suuri osa suomalaisista talonrakentajista, Puuinfon mukaan yli kahdeksan kymmenestä, valitsee tänä päivänä taloonsa puurungon ja kolme neljästä puujulkisivun. Suurimman osan puurakentamisesta muodostaa mökkikanta, josta 99 % on puurakenteista.

Silti puurakentaminen on huolestuttanut asialle vihkiytyneitä 90-luvulta lähtien. Suomessakin tunnustusta saanut itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann on jopa sanonut, että Suomi on menettänyt otteensa puurakentamiseen. Hän vertaa tilannetta Itävaltaan, jossa puurakentamisen perinteet meinasivat unohtua. Itävallan vanhan puuseppäosaamisen ja modernin puurakentamisen yhdistämisen eteen tehtiin kovasti töitä. Kaufmannin mukaan Suomessa on tehtävä samoin, jotta puurakentamisella on tulevaisuutta.

On selvää, että puurakentamisessa on huimasti varaa kehittyä. Vaikka suomalaiset ovat taitaneet puun rakennusmateriaalina kautta aikojen, esimerkiksi kerrostalokannasta puurakentaminen edustaa ainoastaan yhtä prosenttia. Suuri osa kerrostaloista on 60–70-luvuilta, jolloin rakennusmateriaali oli pääasiallisesti betoni. Viime vuosina puu on tosin saanut jalansijaa elementtirakentamisessakin jatkuvasti kehittyvien puutuotteiden sekä kasvavan kiinnostuksen ansiosta. Puukerrostalojen läpimurto alkaa olla viimeinkin todellisuutta myös Suomessa.

Onneksi myös oma arkkitehtimme Maija on osoitus siitä, että uudet sukupolvet ovat valmiita käyttämään puuta suuremmissakin kohteissa. Arkkitehtimme on ollut suunnittelemassa useita palkittuja puurakennuksia, kuten Art & Design huviloita Anttolaan, suomen suurinta puukoulua Kouvolaan sekä puurakenteista päiväkotia Vantaalle.

Puurakentaminen elää edelleen vahvasti suomalaisessa rakennusperinteessä, vaikka puusta rakentaminen tarkoittaakin nykyään eri asiaa kuin 60-70 vuotta sitten. Nuoret osaajat ovat ottaneet puurakentamisen haltuunsa loistavan koulutuksen ansiosta, ja puun uusia mahdollisuuksia rakennusmateriaalina tutkitaan innokkaasti unohtamatta jo olemassa olevaa tietotaitoa.

Puusta intoa omaan rakennusprojektiin

Innostavimpia viimeaikaisia puurakentamisen esimerkkejä ovat mielestäni

Gösta-museon laajennusosa Mäntässä, johon olen saanut oman työni kautta tutustua vähän tarkemmin. Göstan paviljongiksi nimetty museon lisärakennus istuu vanhan kartanomuseon rinnalle nöyrästi ja maisemaa kunnioittaen. Se on upea puurakentamisen taidonnäyte.

Toinen mielenkiintoinen ja erittäin persoonallinen kohde on Talo M-M, joka löytyy Oulunkylästä Helsingistä vanhan huvilan ja Oulunkylän kasinoksi suunnitellun puurakennuksen kupeesta. Talo M-M:n ulkopinta on siperianlehtikuusta, joka on kyllä upean värinen.

Myös Kahvilapaviljonki Birgitta edustaa puurakentamista parhaillaan. Olemme käyneet Tommin kanssa fiilistelemässä Kaivopuistossa meren rannassa sijaitsevan Birgitan puuverhoilua useamman kerran viime kesänä. Birgitan mielenkiintoinen ulkopinta on muuten hiileksi poltettua puuelementtiä.

Talo Kekkäpää on vilahdellut meidän referenssikuvissa useamman kerran. Rakennus on ihastuttanut sen takia, että se on istutettu ympäröivään luontoon upeasti sitä kunnioittaen. Eihän tuota voi olla ihailematta!

Itse haluamme olla ehdottomasti osa suomalaisen puurakentamisen perinnettä. On kunnia-asia jatkaa siitä, mihin rintamamiestalot jäivät ja liittyä modernin puurakentamisen kasvavaan joukkoon. Suomalaiset nimittäin taitavat puurakentamisen edelleen ja ovat myös valmiita kehittämään sitä.

Lisää erittäin mielenkiintoisia ja inspiroivia puurakennuksia löytyy juuri joulun alla uudistetulta www.woodarchitecture.fi -sivustolta. Samalta sivustolta pääsee myös erittäin mielenkiintoiselle www.woodproducts.fi -sivulle, johon on listattu puurakennusmateriaaleja.

Lähteet: Woodarchitecture.fi, Puuinfo.fi sekä Hermann Kaufmannin haastattelu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s