Kingspan-uretaanilevyt – energiatietoisen rakentajan valinta

*Kaupallinen yhteistyö Kingspan-eristeiden kanssa

No niin uusi yritys tämän tekstin kanssa. Edelliseen tuli vielä sen verran korjauksia, että nappasin sen ensin kokonaan pois. Tässä nyt korjattua versiota kehiin. : )

Kommentteihin tulikin jo aiemmin kyselyä siitä, miten päädyimme valitsemaan eristeratkaisuksi Kingspan-levyt. Syy on aika yksinkertainen: polyuretaani on lämmöneristekyvyiltään markkinoiden paras eriste. Säästämme vuosien myötä oikein kivasti energiakustannuksissa, sillä että eristeemme ovat huippulaadukkaat. Plussaa on myös se, että tehokkaiden eristeiden ansiosta talon runkopaksuus saatiin pienemmäksi, mikä on tuonut säästöä rakennuskustannuksiin.

Meille tulleiden Kingspan Therma -levyjen lämmönjohtavuusarvo (lambda) on 0,023 W/mK, kun se mineraalivillalla on parhaimmillaan luokkaa 0,033 W/mK. Lämmönjohtavuusarvossa pätee sääntö mitä pienempi luku, sen huonommin se läpäisee kylmää/lämpöä. Eli on tehokkaampi eriste. Meillä rungon väliin asennetulla 175mm mineraalivillalla ja 40mm Kingspan-eristelevyllä saadaan lämmönläpäisykertoimeksi eli U-arvoksi n. 0.15 W/m2K. Nykyvaatimusten mukaan sen on oltava vähintään 0,17 W/m2K (pienempi arvo tässäkin eristävyydeltään parempi).

Koska sisäpintaan asennettu Kinsgpan Therma -levy toimii myös höyrynsulkuna, rakenteesta saadaan sen avulla hyvin tiivis. Hyvällä tiiveydellä ja eristekyvyllä sekä tietenkin oikeanlaisen ilmanvaihdon valinnalla (tästä kerromme blogissa myöhemmin lisää, kun pääsemme siihen vaiheeseen) saadaan energiatehokkuuden lisäksi hyvä sisäilma ja vedottomat rakenteet. Nekin erittäin olennaisia ja tärkeitä ominaisuuksia.

Levyjen asentaminen huippuhelppoa

Meillä Kingspan Therma -levyä tuli sekä seiniin että kattoon. Virallisten asennusohjeiden mukaan seinälevyt tulisi asentaa ennen kattolevyjä, mutta koska meidän talo on pikkuisen erikoisempi, teimme katon ensin, kuten olette blogista saattaneet lukeakin. Käytännössä ei ole mitään merkitystä sillä, kummat levyt asentaa ensin. Katto- ja seinälevyjen välit tiivistetään kummassakin tapauksessa uretaanilla ja alumiiniteipillä.

Levyjen asentaminen käy todella helposti sekä kattoon että seiniin. Asennus myös etenee vauhdikkaasti, koska levyt ovat niin hyvän kokoiset. Teimme itse katon levytyksen kanssa aluksi pikku mokan siinä, että onnistuimme jotenkin asettamaan naulat juuri niille kohdille, mihin koolinkipuut piti saada kiinni. Muutamatkin kerrat jouduimme  kiroillen repimään naulausvälikkeitä irti ja teippailemaan rikkoutunutta levyä. Ainut huono puoli Kingspan-levyissä onkin just se, että niiden pinta menee aika helposti rikki. Alumiiniteippi onneksi pelastaa. : )

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Katon levytyksestä viisastuneita olemme nyt kiinnittäneet levyt seiniin ruuveilla. Samalla säästämme ruuveja ja naulausvälikkeitä, sillä otamme niitä aina irti sitä mukaan, kun iskemme koolinkilautoja paikalleen. Näin ruuveja ei kulu turhaan eikä levyjen pintaa tarvitse rikkoa, jos kiinnitys sattuu olemaan juuri väärässä paikassa. Ruuvin reiät teippaamme heti alumiiniteipillä umpeen.

Huomasimme muuten heti eron talon lämpötilassa, kun saimme katon levytettyä. Mitä enemmän saamme levyjä nyt seiniin, sitä tiiviimmäksi talo tulee. Hauskaa nähdä edistystä myös sillä saralla. : )

Kingspanin sivuilta ja Youtubesta löytyy erinomaisen hyvät ohjeet levyjen asentamiseen. Niitä mekin ollaan hyödynnetty tässä matkan varrella. : )

 

Advertisements

8 vastausta artikkeliin “Kingspan-uretaanilevyt – energiatietoisen rakentajan valinta

  1. Rolle

    Oletteko laskeneet minkä uretaani-investoinnin takaisinmaksuaika on energian säästöässä. Näyttää uretaanit toimivan höyry/ilmasulkununa varsin monessa projektissa nykyisin. Minkä verran seinissä on puhallusvillaa Kingspan eristeen lisäksi?

    Tykkää

    1. Suvi / Ripaus unelmapulveria

      No niin, vihdoinkin vastausta tähän. Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt. Päivitimme tekstiä hieman, niin otin sen välillä tosiaan pois. Emme ole laskeneet, mikä investoinnin arvo euroissa on. Voisimme pyytäkin sen lvi-suunnittelijaltamme. Olisi tosi mielenkiintoinen tieto. Ja uretaanit tosiaan toimii hyörysulkuna myös. Puhallusvillaa tuli tuo 175mm.

      Tykkää

  2. Are / Talo Harjanteella

    meille tuli 150mm villaa ja 50mm uretaania. seinänu-arvo muistaakseni 0.14. yläpohjaan tuli 40mm uretaania + puhallusvilla. varmaan auttoi myös tiiveydessä koska ilmanvuotoluku oli 0.35 eli tuli passiivitalo. kun kilpailutuksen hoiti hyvin, ei uretaaneista tullut lisäkustannuksia. kilpailijat tarjosivat kalliimmalla perinteistä 225mm villaeristystä kuin muutamat uretaania rakenteeksi tarjonneet. joku laski että uretaanin arvo olisi 5000€ eli sen verran ja enemmänkin tuossa heti alkuun säästi.

    Tykkää

    1. Suvi / Ripaus unelmapulveria

      Ja vastaus tähänkin vihdoin. Pahoittelut myös sinulle vastauksen viipymisestä! Meille tuli tosiaan pikkuisen enemmän villaa eli 175mm. Uretaanilevyjen paksuus on 40 mm meillä. Aika samoihin u-arvoihin näköjään päästään. : ) Teillä taitaa olla pikkuisen parempi.

      Meillä uretaanilevyjen investointikustannus oli pikkuisen hintavampi kuin villan olisi ollut. Mutta investointihan tosiaan kompensoituu energiakustannuksissa vielä monesti tulevina vuosina.

      Hienoa, että teillä on passiivitalo! Meidän talosta ei kyllä ihan niin tiivistä saa, vaikka parhaamme yritetäänkin! ; D

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s