Heipä hei, täällä ruudun toisella puolella teitä tervehtii hyvin levännyt lomaansa lopetteleva rakentajakaksikko. Saimme nauttia koko viime viikon Pohjois-Italian upeista maisemista ja pitää taukoa rakentamisesta ensi kerran sitten viime elokuun. Loma tuli niiiiin tarpeeseen!
Ajoittain rakentaminen on myös luopumista. Niistä ihanista unelmista, joista on jo vuosia sitten muodostanut mielikuvan päässään ja etsinyt sopivia kuvia Pinterestista, haaveillut ja suunnitellut. Ja sitten yhtäkkiä rakennesuunnittelija ilmoittaakin, että ei onnistu. Luopumisen tuska on aika kova, sillä mielikuva on ehtinyt muodostua jo vahvaksi.
Olimme jo päättäneet, että valitsemme taloon rosterisen hormin, mutta sitten Maija ehdotti, että miltäs valkoinen kuuloistaisi meistä. Ja hyvältähän se kuulosti ja näytti! Nyt olen ihan hukassa, että kumpi olisi parempi vaihtoehto: rosterinen vai valkoinen? Olisi upeaa, jos äänestäisitte suosikkianne ja laittaisitte vaikka pienen perustelun siitä, miksi päädyitte valintaanne. Kuulemme mielellämme, kumpi versio saa enemmän kannatusta (klikkaa Lue lisää nähdäksesi kuvat):
Täällä ollaan hengissä (ainakin toistaiseksi :-P), vaikka kuulumisia ei olekaan hetkeen kuulunut. Loppuvuoden kiireet ja tämä KAMALA PIMEYS verottaa sen verran voimia, ettei raksa ole edistynyt niin merkittävästi mihinkään suuntaan, että siitä olisi jotain raportoitavaa. Tommi on ollut myös kaksi edellistä viikkoa työmatkalla enkä yksikseni osaa tehdä raksalla oikein mitään. Siksipä matalalento on jatkunut. Poden myös edelleen jonkinasteista lattiakrapulaa jostain syystä..
Uskomatonta, että blogin perustamisesta ja rakennusprojektin aloittamisesta on jo vuosi! Tai oikeasti blogin 1-vuotissynttärit oli jo syyskuun lopussa, mutta parempi kai muistella kulunuttu vuotta tällä tavalla hieman jälkikäteen kuin ei ollenkaan. : ) Taaksepäin katsottuna viimeinen vuosi on ollut aika hullu! Asioita on tapahtunut ihan älyttömästi, tontti muuttunut metsästä raksaksi ja sitten taloksi, vapaa-aika kutistunut maksimissaan yhteen iltaan viikossa ja ilonpilkahdusten määrä rinnassa lisääntynyt onnistumisten myötä tuhatkertaiseksi. Iholle nousee ihan kylmät väreet, kun selailee vanhoja kuvia ja miettii, miten paljon olemmekaan edistyneet talon kanssa. Nämä muistot haluan jakaa teidän kanssanne:
Rakentajien ja sisustajien kesän ykköstapahtuma on varmasti Asuntomessut. Itse olen ainakin jo muutaman viikon fiilistellyt ja odottanut niitä kuin kuuta nousevaa. Hauskaa messuissa on tänä vuonna se, että ne pidetään ihan naapurissa eli Vantaan Kivistössä, ja paikan päälle pääsee vaikka junalla!
Viime viikonloppuna raksailut jäivät vähemmälle, kun vietimme tulevalla kylällämme yhteensä 240-vuotissynttäreitä eli kahdeksan kylänmiehen ja -naisen 30-vuotispäiviä. Juhlat olivat todellinen succès, mutta nyt on kyllä pakko hehkuttaa, että huikeita juhliakin huikeampaa ovat meidän tulevat naapurit!
Huhuu, puolentoista viikon radiohiljaisuus päättyköön. : ) Muutaman viikon ajan on yksinkertaisesti ollut vaan pää niin tyhjä, ettei sieltä ole löytynyt yhtäkään järkevää ajatusta jaettavaksi tänne blogin puolelle. Olen sitten antanut ajatusten kypsyä rauhassa. Nyt kypsyttely (toivottavasti!) tuottaa hedelmää. : )
Juttelin työni puitteissa tällä viikolla erään melko ansioituneen rakennesuunnittelijan kanssa. Hän totesi minulle ykskantaan, että rakennuttaminen on tosi vaativaa. Oli jotenkin tosi lohdullista kuulla se ammattilaisen suusta.
Nyt, rakkaat lukijat, olen löytänyt kirjan, joka mullistaa elämäni. Tiedän sen jo nyt, vaikka olen päässyt vasta lukuun neljä. Kirja on japanilaisen Marie Kondon eli KonMarin kirjoittama opas siivoamisesta. Tai oikeammin järjestelemisestä. KonMari-metodilla kotona ei enää koskaan ole sotkuista eikä siellä tarvitse enää koskaan järjestellä. 
Lue lisää
Meille on tulossa puutalo, jonka rakennamme itse pitkästä tavarasta. Puu on sen verran upea rakennusmateriaali, että se ansaitsee mielestämme ihka oman blogikirjoituksensa. Joten voilá, tässä kunnianosoitus suomalaiselle puurakentamiselle.
RIPAUS UNELMAPULVERIA 