Heipä hei rakkaat kanssarakentajat! Onpa ollut ikävä teitä! Edellisistä kuulumisista on kulunut jo kuukausi ja melkein joka päivä on ollut blogi mielessä. Joulukuun pimeys, ystävän yllättävä poismeno ja työkiireet kuitenkin imivät koko kuuksi voimat tästä rakentajasta, joten annoin itselleni anteeksi, etten yksinkertaisesti ole jaksanut päivittää blogia koko joulukuun aikana.

Kaikeasta huolimatta työt talossa ovat edenneet ihan hyvää vauhtia. Appiukko on toipunut selkävaivoistaan niin, että on pystynyt muuraamaan kylpyhuoneen kahiharkot, ja koko kylpyhuone, sauna, kodinhoitohuone -kokonaisuus on ihan pian valmis. Enää ikkunoiden ja ovien ylitykset ja muutama harkkokerros, niin valmista on. Tommi muuten muurasi muutaman alimmaisen kerroksen ja päästi sen verran monta ärräpäätä siinä yhteydessä, että appiukko totesi kylmän rauhallisesti, että minä voin muurata, että säästyy pojan hermot. ; D

Tommin kanssa olemme sillä aikaa, kun appiukko on muurannut, työskennelleet yläkerran kimpussa. Jo joulukuun puolessa välissä saimme lattian valmiiksi ja sen jälkeen yläkertaan onkin noussut väliseinät olohuoneen puolelle sekä vessaan. Vaatehuoneen väliseinät puuttuvat vielä, mutta emme ole niitä tarkoituksella paikalleen asentaneet, sillä olemme ensin levyttäneet seinät joka puolelta. Meillä on siis ihan oikeasti nyt yläkerrassa levyt seinissä! Ihan uskomaton tunne, että nyt ei mikään jää enää piiloon, vaan ollaan ihan oikeasti pintakerroksessa. Vau! Tätä päivää on odotettu! : ) Tommi sanoikin yhtenä päivänä, että nyt tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että tää talo ihan oikeasti joskus valmistuukin. Laitan kuvia tänne blogiin eri vaiheista ihan tässä lähipäivinä.

Janne on nyt myös asettanut meille tavoiteaikatalun: juhannuksena pitäisi kuulemma olla valmista. Huh, aika tiukalta tuntuu enkä usko, että ihan siihen pääsemme, mutta hyvässä vaiheessa talo ihan varmasti tuolloin jo on ja tosi hyvä että meillä on joku takaraja nyt. Pakkohan tämä sentään joskus on ihan oikeasti saatava valmiiksi!

Ja niin, Hangenkierä on meidän tontin nimi, jos joku sitä pohti. Se on vanha suomalainen sana, joka tarkoittaa kantavaa keväthankea (tosin noissa kuvissa yläpuolella on joulukuinen ”hanki”, eikä se taida niin kovin kantavakaan olla).